Tarvitseeko aina jaksaa?

toukokuu 26, 2019 2 By ELLI







Ihanaa sunnuntaita kaikille ♡ Joko siellä valmistaudutaan illan peliin? Entä kävithän äänestämässä? Mä itse kävin pari tuntia sitten antamassa ääneni ja pronssipeli pyörii just nyt telkkarista. Mua ei oikeastaan jännitä illan peli, koska kisoja en ole tänä vuonna seurannut juuri yhtään joten odotuksiakaan ei ole. Toivotaan silti parasta! Mä halusin nyt pitkästä aikaa tulla kirjoittelemaan ihan reaaliajassa ja ilman sen suurempaa agendaa. Tällä viikolla blogin sisältö onkin ollut jotenkin erityisen rentoa ja ehkä sellaista vanhaa bloggaamista hahah 😀






Tarvitseeko aina jaksaa?

Kun istahdin tähän koneelle, ensimmäinen mitä kirjoitin oli tuo otsikko ja jäin pohtimaan sitä itsekin hetkeksi. Mulla oli tosi paljon tekemistä tälle viikolle, siis lähinnä tehtäviä rästijuttuja. Piti ottaa parit kamppiskuvat ettei tarvitsisi viikolla, piti siivota ja laittaa tavarat takaisin paikoilleen, piti käydä lenkillä sitten ikuisuuden jälkeen, piti kirjoitella opparia ja piti käydä kuvaamassa. Enkä tehnyt koko viikonloppuna näistä mitään. Alkuun se ahdisti paljon, ja mietin mitä on tämä saamattomuus. Olenko niin väsynyt taas vai miksi en saa mitään aikaiseksi? Ehkä koin jotain painettakin näiden kaikkien suorittamisesta, kun olen viimeisen vuoden ajan tahtomattani tai alitajuntaisesti pitänyt somessani yllä sellaista tiettyä supertehokasta kuvaa. Mutta en mäkään oikeasti ole aina supertehokas.

Tarvitseeko aina jaksaa? Tarvitseeko aina olla se supertehokas? Hetken tätä kaikkea prosessoituani tulin tulokseen että ei tarvitse. Mullakin on oikeus laiskotella joskus ja haluan taistella itseäni vastaan, etten kokisi tästä morkkista. Mulla on ollut viimeisen vuoden ajan hankaluuksia ottaa rennosti ja sitä omaa aikaa itselleni, ja tämä onkin hyvä askel sinne oikeaan suuntaan. Vaikka mun keho ei saa tavallisesti mitään kovin raskasta fyysistä kuormitusta töissä, kyllä se väsymys näkyy silti kropassa. Mielestä puhumattakaan, ja se mielen väsymys vaikuttaa kroppaankin. Mä tarvitsen välillä näitä todellisia löhöilypäiviä, että jaksaisin taas.








Nykyään somessa on tosi mediaseksikästä olla kiireinen, tehdä montaa työtä ja aikatauluttaa tarkasti. Mäkin olen huomaamattani tehnyt niin, vaikka en toki missään nimessä sen takia että se olisi “cool” ja esimerkiksi syksyllä vaihdoin useamman työn yhteen heti kun se oli mahdollista. Mulla se uran tavoittelu, omilla jaloilla seisominen ja kova palo tulevaisuutta kohtaan on aiheuttanut sen. Nyt tänä keväänä olen alkanut vähän kyseenalaistaa tätä, että onko se kaikki loppujen lopuksi niin ihailtavaa. Se taisi lähteä siitä, kun huomasin ihailevani niitä ihmisiä, jotka elivät hitaasti ja kuuntelivat itseään. Koin jossain pisteessä saavani heistä jopa enemmän inspiraatiota, kuin kiirekiiretyöttyöt -ihmisistä.













neule MANGO
farkkuhaalari H&M
kengät NIKE







Mutta mitä mieltä te olette? Koetteko te koskaan huonoa omaatuntoa laiskottelusta? Entä onko laiskottelu sallittua ja tarvitseeko aina jaksaa? Kumpi sua inspiroi enemmän rento meno vai hullu kiire?

Mitä sun viikonloppuun kuului? ♡




×××

Osallistuitko jo tähän Viaplay-arvontaan?


Lue myös

Parhaat hyvän mielen elokuvat + aineeton lahjaidea
Maria Nila - testissä uudet hiustenhoitotuotteet