Avainsana: työelämä

27 päivän työputki ja mitä siitä on seurannut?

12.5.2018 8

Huh. Tänään se on vihdoin taputeltu, nimittäin 27 päivän työputki. En olisi uskonut pystyväni tähän, mutta hengissä ollaan vielä:D Mä tosiaan teen tällä hetkellä kahta työtä päällekäin, ja näistä toinen on mun palkkatyö ja toinen on syventävä harjoittelu, joka sekin kyllä jatkuu syksyyn saakka vielä palkallisenakin. Harjoittelu on ollut kokopäiväistä, mutta nyt kesällä molemmat mun työpaikoista tulevat olemaan osa-aikaisia jotta saan työvuorot paremmin sopimaan keskenään.

Nyt kuitenkin huhti-toukokuun vaihteen kohdalla mulla on ollut tavallista enemmän tunteja näissä molemmissa Ratinan avajaisista johtuen, koska mun molemmat työt liittyvät siihen todella vahvasti. Tästä syystä mulle kertyikin nyt 27 päivän työputki ja työtunteja enemmän kuin koskaan tällaisella aikavälillä. Hyvin usein mun työpäivät ovat kokonaisuudessaan kestäneet vähän yli kahdeksasta jopa iltakymmeneen, sillä arkiaamuisin olen suunnannut heti toimistolle harkkaan ja siirtynyt sitten sieltä iltapäivällä töihin. Harkka on ollut henkisesti aika stressaavaa ja palkkatyö taas fyysisesti raskasta, varsinkin avajaiskiireiden keskellä.

 

Mä olenkin huomannut itsessäni merkkejä, että nyt ollaan menty ihan äärirajoilla. Henkisesti olen vielä kohtuu pirteä, koska osaan käsitellä stressiä aika hyvin ja henkisellä sisulla mä olenkin jaksanut eteenpäin. Fyysisesti olenkin sitten huomannut moniakin pieniä oireita. Ensimmäisenä mulle iski pieni kehon uupumus. Käsien ja jalkojen nostaminen ja liikuttaminen oli aina vain rankempaa, ja lihakset tuntuivat painavan miljoona kiloa. Olo oli kuin jyrän alle jääneellä ja tuntui siltä, kuin olisin tehnyt todella rankkoja salitreenejä vaikken ole sellaisille ehtinyt uhrata ajatustakaan. Kaikki mun liikkeet alkoivat pikkuhiljaa hidastua ja esimerkiksi mun kävelemistahti hidastui todella paljon, niin oudolta kuin se kuulostaakin.

 

Väsymys iski seuraavana ja kroppa tuntui pitävän ihan täysillä kiinni unesta. Mä en välttämättä enää reagoinut yhtään mitenkään herätyksiin ja nukuin vain niiden kymmenien herätysten ohi. Mun keho on näinä viikkoina oikein vaatinut tarpeeksi unta, eli siis jos olen vielä myöhään illalla töiden jälkeen tehnyt blogijuttuja, jotka ovat venyttäneet nukkumaanmenoa vaikkapa tunnilla, niin keho on vaatinut sen tunnin lisää unta aamulla.

Seitsemän tuntia tuntuu olevan se vakio, ja ennen kuin olen nukkunut seitsemän tuntia, ei ole toivoakaan että heräisin oikeastaan mihinkään herätyksiin näin kärjistetysti. Musta on totta kai hyvä että keho pitää huolen itsestään näin. Toki se on sitten vaikeuttanut aamuja, kun olen meinannut monesti myöhästyä tämän takia, mutta onneksi vain meinannut! Ja hahah, ainakin olen oppinut tekemään aamutoimet ja meikkaamaan jopa puolet lyhyemmässä ajassa kuin normaalisti.

 

Pahinpana oireena pitkästä työputkesta olen huomannut ihmeelliset pääkipuilut, joka ei lähde pois särkylääkkeillä. Päätä saattaa jomottaa jo heti herätessä ja se vain pahenee jos liikutan niskaani. Kipu on niin vahva, että välillä mun silmissä jopa sumenee tai osa näkökentästä on täysin sumeana. Mulla on ollut tällaista paljon lievempänä aiemminkin, ja ollaan epäilty aurallista migreeniä tai vastaavaa. Nyt kuitenkin epäilen niskanikamien jumeja, ja haluan ensimmäisenä sulkea ne pois ja tästä syystä suunnitelmissa on käydä jäsenkorjaajalla tai vastaavalla ensimmäistä kertaa koskaan.

Koti meillä on ihan myrskyn jäljiltä. En edes muista koska olisin siivonnut ja esimerkiksi mun vaatekaapin lattialla on valtava vaatekerros. Kaikki tavarat tuntuvat olevan hukassa kaiken epäjärjestyksen vuoksi, mutta täytyy nyt todellakin koittaa saada tavarat paikoilleen. Mä nimittäin voitin Zadaan arvonnasta meille kotisiivouksen, eikä se olisi todellakaan voinut tulla parempaan ajankohtaan! Kohta meilläkin on taas siistiä.

 

Mua myös harmittaa ihan suunnattomasti se, etten ole ehtinyt viettää niin paljoa aikaa Mishan ja poikaystävän kanssa kuin mitä haluaisin. Välillä tuntuu että olen kamala koiranomistaja, mutta onneksi meitä on kaksi, jotka ovat tuohon koiraan sitoutuneet ja elämäntilanteesta riippuen toinen saattaa hoitaa koiraa toisinaan enemmän. Vastaavasti Misha myös on iso piristys poikaystävän elämässä, ja he ovatkin ihan parhaita kavereita keskenään. Onneksi vierelle on löytynyt just tuo tyyppi, joka ymmärtää ja auttaa mua tässäkin tilanteessa parhaansa mukaan ♡

Tosiaan huomenna on mun ensimmäinen oikea vapaapäivä tämän hullun työputken jälkeen. Se on toki äitienpäivä, joten veikkaan etten saa pelkästään vain rentoutua, mutta kyllä mä koen tästäkin olevan mulle apua. Luksukselta ovat myös tuntuneet ne päivät, kun mulla on ollut pelkkää harkkaa, koska silloin saan vaan olla iltapäivän ja illan. Puolikkaassakin päivässä keho ehtii palautua yllättävän hyvin, ainakin mun kohdalla. Joka tapauksessa, itse olen itseni tähän tilanteeseen ajanut ja jollain hullulla tavalla nautin tästä. Parasta on se, että tiedän olevani oikealla reitillä unelmia kohti ja tiedän että tämä kiireinen aika palkitsee mut vielä.

 

Kuvat ovat ihan aiheeseen liittymättömästi meidän Tallinnan reissulta, ja kuvat minusta nappasi ihana Ane ♡ Asun näet paremmin täältä.

 

Saa nähdä minkälaisia työputkia tässä kesän aikana tulee vielä eteen:D Töitä nimittäin riittää, mutta toivotaan nyt ettei ihan näin pitkäksi venähtäisi ilman yhtäkään vapaapäivää, heh. Olipas muuten ihana kirjoitella tällaisia ihan rehellisiä kuulumisia ja fiiliksiä teille! Blogimaailmassa vallitsevalle kiiltokuvaelämälle tällaiset kuulumiset ovat varmasti kivaa vastapainoa ja just sitä ihan oikeaa elämää.

 

Onko sulla työkiireitä tai loppurutistuksia koulussa?

 


×××
Tykkää blogista myös Facebookissa!

 
 
 
 
 
 


LUE MYÖS NÄMÄ

Huh. Tänään se on vihdoin taputeltu, nimittäin 27 päivän työputki. En olisi uskonut pystyväni tähän, mutta hengissä ollaan vielä:D Mä tosiaan teen tällä hetkellä kahta työtä päällekäin, ja näistä toinen on mun palkkatyö ja toinen on syventävä harjoittelu, joka sekin kyllä jatkuu syksyyn saakka vielä palkallisenakin. Harjoittelu on ollut kokopäiväistä, mutta nyt kesällä molemmat mun…

By ELLI

5x vinkit työnhakuun: Näin mä sain töitä ja harkkapaikan

23.4.2018 14

Mulla on tällä hetkellä tosiaan menossa opintojen syventävä harjoittelu, jonka lisäksi olen nyt aloittanut palkkatyön. Näiden yhdistelmä tekee mun elämästä superkiireistä, mutta tästä vauhdikkaasta elämäntilanteesta inspiroituneena haluan kirjoittaa enemmän ura- ja työjuttuja, ja mistä olisikaan parempi aloittaa kuin työnhakuvinkeistä. Näitä vastaavia kirjoituksia on netti ihan pullollaan, mutta haluan silti jakaa omat pienet niksini, joiden avulla mä nappasin harkkapaikan ja työpaikan tänä keväänä. Osalle varmasti nämä mun vinkit ovat jo tuttuja juttuja, mutta muutamaa näistä en ole ainakaan itse bongaillut vastaavista kirjoituksista.

Heti alkuun voidaan varmaan mainita ne lähes itsestäänselvyydet: Ole aktiivinen ja hae monia eri paikkoja, ole avoin, iloinen ja helposti lähestyttävä, kaikki onnistuu -asenne, siisti olemus haastattelussa ja älä ole liian valikoiva töiden suhteen. Päivitä CV:tä usein, kohdenna se hakupaikan mukaan, panosta CV:n kuvaan ja opettele kirjoittamaan hyvä saatekirje. Mutta sitten, mitä muita vinkkejä mulla on heittää teille?

 

1. Tee CV:stä erottuva

Tämä vinkki näkyy todella usein muuallakin, mutta haluan ehdottomasti ottaa sen tähän mukaan, koska väitän CV:llä olleen omissa hauissani iso vaikutus. Sainkin omasta CV:stäni paljon kehuja ja kiitoksia rekrytoijien puolesta. Oman pohjani ostin parilla eurolla Etsystä, sillä mulla ei ollut aikaa väkertää omaa alusta loppuun. Etsystä löytyykin tosi paljon erilaisia pohjia todella halvalla, mutta teet vastaavan helposti myös itse.

Vinkeiksi erottuvaan CV:n tekoon sanoisin väreillä leikittelyn (käytä hillittyjä värejä, mutta värit jäävät paremmin mieleen kuin mustavalkoisuus!), visuaalisuuden ja ytimekkyyden. Yritä kertoa itsestäsi mahdollisimman paljon visuaalisesti, käytä kehyksiä ja esimerkiksi kielitaidon voit merkitä palkkien avulla. CV:n olisi myös hyvä olla maksimissaan pari sivua (yksi A4 molemmin puolin), jotta se on helppo antaa eteenpäin ja se on nopeasti luettavissa. Jos sulla on työkokemusta monen sivun täyttämiseen, muokkaa CV:tä niin, että vain mainitset nimeltä tai jätät jopa kokonaan pois epäoleellisimmat työkokemukset.

Yksi tänä kevänä opittu vinkki on myös pienen profiilitekstin lisääminen CV:n alkuun. Profiiliteksti voi olla vain muutaman lauseen mittainen, jossa voit kuvailla itseäsi muutamalla adjektiivilla ja kertoa tosi lyhyesti taustoistasi. Tämä vinkki myös lyhentää saatekirjeen pituutta.

 

2. Ytimekäs saatekirje

Itselläni iso virhe aiemmin on ollut saatekirjeen pituus, koska usein päädyn jaarittelemaan ihan liikaa kaikkea turhaa 😀 Mun neuvo onkin siis keskittyä oleelliseen, ja hyvä saatekirje on vain yhden sivun mittainen. Sun ei tarvitse kirjoittaa elämäntilanteestasi tai muustakaan vastaavasta, vaan keskity kertomaan miksi just sinut pitäisi palkata. Rekrytoijat eivät nimittäin jaksa lukea pitkiä romaaneja ja pelkästään vastaamalla kysymykseen miksi juuri sinä, jäät mieleen koska sinusta syntyy potentiaalinen ja motivoitunut kuva.

Saatekirjeen on myös hyvä mätsätä CV:n kanssa ja esimerkiksi itse olen käyttänyt näissä molemmissa samaa pohjaa.

 

3. Käy tapaamassa kasvokkain

Okei, tämä vinkki on vähän niin ja näin. Jos kävelet vain johonkin liikkeeseen jättääksesi hakemuksen, lopputulos ei välttämättä ole se toivottu, koska et voi tietää onko paikalla päätöksiä tekevä henkilö eivätkä kaikki liikkeet halua paperilappusia pyörimään ympäriinsä. Kuitenkin suosittelen ehdottomasti hyödyntämään mahdolliset rekrytointitilaisuudet, sillä itsekin nappasin nämä molemmat työni sellaisen kautta. Kasvokkain sinusta saa laajemman kuvan ja pystyt vaikuttamaan olemukseesi niin paljon enemmän kuin sähköisen hakemuksen jättäminen.

 

4. Osoita kiinnostusta haastattelussa ja sen jälkeen

Pyri osoittamaan kiinnostustasi haastattelussa mahdollisimman paljon ja yritä jättää itsestäsi sellainen kuva, että sinusta saa pitkäaikaisen ja motivoituneen työntekijän. Omat hyväksi todetut vinkit tähän ovat seuraavat; kerro olevasi kiinnostunut etenemisestä työtehtävissä sekä kysy lopuksi kuinka rekrytointiprosessi etenee.

Harkkapaikan kohdalla mä myös soitin heille viikon kuluttua tapaamisesta kysyäkseni tilannetta, ja väitän senkin auttaneen mua eteenpäin.

Haastattelussa sain paljon kehuja siitäkin, että perustelin kaiken mitä sanoin olevani esimerkkien avulla (esimerkiksi “olen oma-aloitteinen ja itseohjautuva, joka näkyy loistavasti siinä, että olen opiskellut monimuotototeutuksessa itsenäisesti kaksi ja puoli vuotta”). Tämä kuulemma konkretisoi tilannetta ja antoi minusta kokeneen ja ammattitaitoisen vaikutelman.

 

5. Brändää itsesi

Tätä viimeistä pidän ehdottomasti tärkeimpänä. Rekrytointiprosesseissa eteen tulee satoja hakemuksia, joten sun täytyy löytää keino erottua joukosta. Niillä, jotka erottuvat, on totta kai paremmat mahdollisuudet tulla valituksi. Ja siksi henkilöbrändäys onkin aina vain tärkeämpää työnhakumarkkinoilla.

Mä itse käytin tänä keväänä itseni brändäämiseen vaaleanpunaista; mun CV:ssä ja saatekirjeessä on vaaleanpunaista, mun somekanavat (kyllä, monet rekrytoijista tsekkaavat myös ne) ovat vahvasti samaa sävyä ja pukeuduin vaaleanpunaiseen. Rekrytapahtumassa mulla oli siis päällä vaaleanpunainen neule sekä sama pinkki takki kuin haastatteluissakin. Rekrytoijat myös kommentoivat ihastellen mun sävymaailmaa, joten saatiin tästä keskustelua aikaan ja sekin kertoo mun onnistuneen.

Sun ei tietenkään tarvitse pukeutua myöskin vaaleanpunaiseen, mutta jos koet jonkun mieleenpainuvan värin olevan sun juttu tai jos sun tyylisi on muista erottuva, käytä se ehdottomasti hyödyksesi. Vastaavasti jos sun harrastus on jotain erikoisempaa, tuo sitä esille ja niin edelleen.

 

Huh, tulipas tästä pitkä maratoonipostaus! Iso kiitos jos jaksoit lukea loppuun ja toivottavasti tästä on edes vähän hyötyä. Tiedän, että mulla on rästissä tosi monia muitakin toivepostauksia, mutta kyselen silti että kiinnostaako teitä jatkossakin työhön liittyvät postaukset? Mulla nimittäin pyörii mielessä esimerkiksi my day -postaus kiireisimmistä päivistä ja kuinka saan mun ajan riittämään tähän kaikkeen. Myöskin jos sulla on mielessä jotain työhön liittyvää mistä haluaisit mun kirjoittavan, heitä ehdottomasti toivetta kommenttiboksiin!

 

Mitkä on sun parhaat vinkit työnhakuun?

 


×××
Seuraa mua myös Instagramissa @ellileppiniemi!

 
 
 
 
 
 


LUE MYÖS NÄMÄ

Mulla on tällä hetkellä tosiaan menossa opintojen syventävä harjoittelu, jonka lisäksi olen nyt aloittanut palkkatyön. Näiden yhdistelmä tekee mun elämästä superkiireistä, mutta tästä vauhdikkaasta elämäntilanteesta inspiroituneena haluan kirjoittaa enemmän ura- ja työjuttuja, ja mistä olisikaan parempi aloittaa kuin työnhakuvinkeistä. Näitä vastaavia kirjoituksia on netti ihan pullollaan, mutta haluan silti jakaa omat pienet niksini, joiden avulla…

By ELLI