Oma työ ja ala vastaan kestävä kuluttaminen

maaliskuu 27, 2019 3 By ELLI



Oma työ ja ala vastaan kestävä kuluttaminen. Mä en nyt lupaa, että tämä teksti olisi mitenkään johdonmukaista tai että se antaisi lukijalleen jotain. Tämä on lähinnä omaa pohdintaani, sillä haluan purkaa näitä ajatuksiani koskien ristiriitaa mun työn ja alan sekä kestävän kuluttamisen välillä. Tämä pohdinta ei todennäköisesti päädy mihinkään ratkaisuun, mutta asioiden purkaminen kirjoittamalla on aina selkeyttänyt mun ajatuksia. Toivon myös kuulevani teiltä lukijoilta ajatuksia tästä, sillä en varmasti ole ainoa joka näitä miettii.









Unelmahommissa

Mähän siis opiskelen tradenomiksi ja pääsuuntautumiseni on urheilujohtaminen ja -markkinointi. Vaihdossa ollessani painotin erityisen paljon markkinointiopintoja ja samaa silmällä pitäen valitsin syventävän harjoittelupaikkani, josta sitten tuli mulle ihan työpaikkakin. Voisi siis sanoa, että markkinointi on se mun ala, sillä suoranainen urheilumarkkinointi sekä urheilujohtaminen on jäänyt vähän taka-alalle. Markkinointi on myös se, mitä haluan tehdä tulevaisuudessanikin.






Markkinointi alana painottuu tietoisuuden lisäämiseen ja sitä kautta myynnin kasvattamiseen erilaisten keinojen avulla. Ja sitä mä olen päässyt tekemään vaihtoa edeltävässä työssäni mediatalossa ja teen sitä totta kai myös nykyisessä työssäni markkinointikoordinaattorina.

Viime viikolla meillä oli käynnissä kevään isoin hintakampanja. Kyseessä oli kevään raskain viikko niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja sitä varten ollaan tehty töitä käytännössä koko alkuvuosi. Koska kyseessä oli hintakampanja, kamppiksessa mentiin tietysti kuluttaminen edellä. Periaatteessa meidän tehtävä oli saada ihmiset saman katon alle ja liikkeet huolehtivat myynnistä, mutta kyllä meidänkin kärki tässä oli shoppailuun ja kuluttamiseen kannustaminen.




















Silti mä kannustan ihmisiä työkseni kuluttamaan ja shoppailemaan?!

Ristiriita oman työn ja kestävän kuluttamisen välillä

Kuten tiedätte, mä yritän vähentää ja järkeistää kuluttamistani monen muun tapaan. Silmitön kuluttaminen ei enää ole se juttu enkä halua itse käyttäytyä niin. Ostan kun tarvitsen jotain ja pyrin tiedostamaan oman vaatekaappini paremmin, jotta houkutusta uudelle ei olisi niin paljoa. Ja mun mielestä meidän kaikkien tulisi tehdä niin, koska ei tämä maapallo kestä tätä kaikkea.

Silti mä kannustan ihmisiä työkseni kuluttamaan ja shoppailemaan?! Se aiheutti mulle valtavan ristiriidan. Tätä mä haluan tosissani tehdä työkseni ja tämä ala vaan kasvaa ja kehittyy, eikä maailma toimi tai pyöri ilman markkinointia. Mutta samalla se sotii koko meidän maailmaa vastaan ja omaa pyrkimystäni elää edes vähän ekologisemmin. Tuntuu vähän jopa tekopyhältä yrittää tehdä itse fiksumpia valintoja, mutta samalla kannustaa muita kuluttamaan.

Yksittäiset kampanjathan eivät ole koskaan olleet mulle ongelma, koska mun mielestä ihminen voi kuluttaa fiksusti esimerkiksi Black Fridayna. Mun mielestä tarjoushaukkailu on fiksua ja varsinkin jos tarjouspäivänä hankkii vain tarpeellisia juttuja. Tällaista tilannetta voi myös edeltää pidempi ostolakkokausi, mikä on mun mielestä se ideaalitilanne. Mutta jotenkin viime viikon tykitys töissä oli liikaa ja sai miettimään tätä tilannetta. Toki ei se meidän markkinointi sulje pois sitä, etteivätkö kuluttajat voisi shoppailla fiksusti, mutta onhan siinä jokatapauksessa aina vaara siitä, että kuluttaminen lähtee käsistä. Ja tunnen tavallaan olevani osasyyllinen siihen.






Mistä löytää kultainen keskitie?

Tosiaan, eihän markkinointi ja myynti sekä kestävä kuluttaminen sulje toisiaan pois. Ideaalein tilannehan olisi se, jos saisi markkinoida ekologisia brändejä ja siihen pyrin blogini kanssa. Mutta sitten taas ihan päivätyössä en voi tätä valintaa tehdä, kun meilläkin on liikkeitä niin moneen lähtöön. Ja kun saan tehdä sitä työtä mitä haluan, en siinä kohtaa valikoi liikkeitä kestävän kuluttamisen näkökulmasta. Siinä vaiheessa se itse työ menee edelle, kuin edustettava brändi, ainakin tällä hetkellä kun urani on vasta alussa. Tämä on tosi hankala selittää, mutta tiedän että ymmärrätte. Tällä hetkellä mulle on erittäin tärkeää päästä tekemään sitä mitä haluan tehdä tulevaisuudessakin ja kehittyä siinä.












Onko mulla oikeus tehdä sitä työtä mistä nautin? Mitä jos joskus tulevaisuudessa henkilökohtainen pyrkimys ekologisempaan elämään vaikuttaa siihen mitä haluan tehdä työkseni? Onko työelämäni ja blogini kumpikaan enää uskottava, kun ne ovat niin isossa ristiriidassa keskenään? Miten löytäisin näiden välille kultaisen keskitien, kun en kummastakaan halua luopua? Onko oikein kannustaa ihmisiä kuluttamaan, kun vaara on se, ettei kuluttaminen pysy enää fiksuna?






Mulla on sinäänsä vähän eri asia kuin esimerkiksi myyjillä. Mä en myy mitään eikä kukaan painosta mua myymään mitään. Siellä ruudun takana on varmasti ihmisiä, jotka tekevät myyntityötä elääkseen ja kysyisinkin, onko teillä samoja ajatuksia? Kaipaan vertaistukea tähän ja tuntuu että aivot menee ihan solmuun tästä ajattelemisesta 😀 Fakta on kuitenkin se, ettei myymistä ja markkinointia voida koskaan lopettaa, mutta onko siitä huolimatta sallittua tuntea tällaista ristiriitaa ja mitä sille pitäisi tehdä?


















takki TED BAKER
laukku LOUIS VUITTON
kaulahuivi MARJA KURKI
kengät SKOPUNKTEN

Oma työ ja ala vastaan kestävä kuluttaminen

Onko sulla vastaavaa ristiriitaa? Mitä ajatuksia aihe herättää?




×××

Muista liittyä lukijaksi Bloglovinin tai Blogit.fi -sivun kautta!


Lue myös

6x tarinat Instagram-kuvien takaa
Lookfantastic Beauty Box maaliskuu 2019: Spotlight